Kurssipäivä 19.9.2018

Kaarinasta vuodelta 1862
Seurakuntien arkistoja on kutsuttu kirkonarkistoiksi. Ne sisältävät seurakuntien toiminnan tuloksena syntyneitä asiakirjoja. Uskontokunnasta riippumatta arkistoissa on samankaltaista aineistoa. Kirkolliset asiakirjat voidaan jakaa yleensä kolmeen pääsarjaan eli väestörekisteri-, hallinto- ja talousasiakirjoihin. Joissakin arkistoissa on näihin sopimattomat aineistoryhmät erotettu omaksi kokonaisuudekseen, ja ne tunnetaan myös nimellä kirkolliset toimikunnat.

Seurakuntien arkistoilla on nykypäivänä tärkeä merkitys monenlaiselle tutkimukselle. Niissä on erityisesti sukututkimuksen kannalta välttämättömiä henkilörekistereitä, jotka ovat kansainvälisestikin ainutlaatuisia niiden jatkuvuuden ja suhteellisen korkean luotettavuuden takia.

Hallinto- ja talousarkiston asiakirjat tarjoavat tietoa kirkon ja seurakuntien monista itsehallinnollisista tehtävistä ja kirkkoherranviraston hoidosta. Evankelis-luterilaisen kirkon merkittävä rooli maallisen hallinnon järjestäjänä takaa sen, että seurakuntien arkistot toimivat hyvänä lähteenä myös alueellisessa ja paikallisessa tutkimuksessa. Evankelis-luterilaisen seurakuntien arkistoissa säilytetään muun muassa pitäjänkokousten pöytäkirjoja, jotka vastaavat sisällöltään myöhemmän kunnallishallinnon asiakirjoja.

Monien seurakuntien arkistot alkavat 1600-luvulta, mutta monipuolisia ja kattavia arkistoja on vasta 1800-luvulta. Koska seurakuntien tehtäväkenttä oli vuoteen 1865 saakka nykyistä laajempi, kirkonarkistojen avulla voi tutkia lisäksi esimerkiksi kansanopetuksen, sairaanhoidon ja köyhäinhoidon historiaa. Kirkolliset väestörekisteriasiakirjat muodostavat huomattavan kattavan ja monipuolisen henkilöhistoriallisen lähdeaineiston, joten tavallisimmin niitä hyödynnetään sukututkimuksessa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kurssipäivä 26.9.2018

Kurssipäivä 5.9.2018

Kurssipäivä 12.9.2018